Aluksi saimme juoksennella keskenämme ja Hugo ja Willow juoksi innoissaan pallon perässä, Mörkö tyytyi haistelemaan ja hilputtelemaan yksinään.. (Willow on onnistunut välttämään kameraa)
Hetki ehdittiin leikkiä kunnes portista tuli Sulo-Villakoira uros. Ja sekös sai Mörkön sydämen pamppailemaan....
Sulon emäntä kertoikin että Sulo ei väsy koskaan, vaan siitä saa oivan juoksu kaverin...
Noh meni varmaan 15minuuttia niin Sulo hakeutui emäntänsä jalkoihin lepäämään...
Niin, että sellaista. Ei löytynyt vieläkään koiraa joka meidän Mörkön väsyttäisi..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti