perjantai 20. joulukuuta 2013

Täällä ollaan...

Hupsista kun aika hurahti, syytetään tällä kertaa kolmen koiran koplaa ja joulu kiireitä.
Mörkön kohtuleikkaus onnistui siis mainiosti ja neiti on toipunut aivan uskomattoman hyvin.
Kaikki on siis sen osin oikein mainiosti (muutamia luonteen muutoksia lukuun ottamatta, niistä kirjoitan myöhemmin). Ainoa pieni mietintää aiheuttava asia on Mörkön leikkaushaavan vieressä oleva pieni kohouma, se on sellainen pikkurillin pään kokoinen kova kohta. Se ei selkeästi häiritse Mörköä mitenkään eikä se aristele sitä koskettaessa, mutta taidan seuraavan eläinlääkäri reissun aikana siitä kysyä tai sitten jopa soitan joulupyhien jälkeen ja kyselen asiasta.
Koska jotenkin se vain vaivaa mieltä.. Voihan se olla vain jotain arpikudosta...

Täällä siis elämä sujuu mallikkasti, mitä nyt kiirettä pitää. Harmittaa ihan kun koirien kanssa ei olla hirveästi ehditty treenaamaan, mutta sitäkin innokkaammin ollaan lenkkeilty ja leikitty kotosalla.
Olen jo tammikuulle suunnitellut aloittavani Mörkön kanssa jonkun harrastuksen, mutta jännästi uudet kurssit alkaa juuri päällekkäin muiden menojen kanssa. Me kun ollaan uskollisesti käyty koirakeitaan kursseilla, siellä on aivan ihanat kouluttajat ja muutenkin hyvät tilat. Ja kurssejen hintakin on ihan kohtuullinen.
Ja jopa periaatteesta poiketen kävin katsomassa muidenkin koirakoulujen tarjontaa, mutta niillä kurssi tarjonta oli aika vähäistä tässä lähialueella. Ja kun tosi asia on se että mulla ei sitä ajokorttia ole niin se tarkottaa että Äiti sitten saisi kuskata mua ja Mörköä koirakouluun.
Noh katsotaan.

Uusi vuosi kuitenkin tuokoon mukanaan koirille jotain uutta ja mukavaa.

Hugo kasvaa ja kehittyy valtavasti. Herra on jo pikkasen alkanut näyttämään luonnettaan ja muutaman kerran sen kanssa on ihan saanut olla tiukkana, kun se testaa oikeuksiaan. Ulkona kuitenkin kävelee todella hienosti ja muiden koirien ohittaminen sujuu mallikkaasti.
Tällä hetkellä Hugo on korkeudeltaan jo isompi kuin Willow ja painoakin niillä on saman verran.
Näin se meidän vauvakin vain kasvoi isoksi pojaksi.
Vähän olen Hugollekin jotain harrastusta miettinyt, herra kun on aika energinen ja nopea oppimaan. Agilityä mietittiin, mutta katsotaan mihin tuosta miehestä vielä on.
Näyttely käyntejäkään ei olla pois suljettu mielestä.

Palataan pian, kuvien kera :)

-Mamma-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti